From Nevada trough Utah to Wyoming

Ma 28.5.2012

Fernleyn aamiaisen ruokkimina lähdimme ajamaan Lonliest Roadia myöden itää kohden. Austinissa, pysähdyimme International Cafe & Barissa, Main Roadin varressa. Pitkätukkahipeille oli omat ovensa, joten jouduimme jakaantumaan. Paikka oli vanha saluuna, yhä toiminnassa. Baaritiski taustahyllyineen oli peräisin Englannista, josta 1800-luvun puolivälissä tuotuna se oli palvellut jo useammassakin saluunassa. Seinät oli verhoiltu nimikoiduilla yhden dollarin seteleillä. Hauska paikka.

Ruthin kylä kuparikaivoksen vierellä oli aika surullisen näköinen. Kaivos lienee suurimpia avolouhos sellaisia. Pitää muistaa tsekata Google Mapista kuinka suuri kaivos todellakin on. Nevadan ja Utahin rajalla pysähdyimme casinolle (nimi?) seisovan pöydän ääreen myöhäiselle lounaalle. Ei ruotsinlaivan veroista mutta riittävästi.

Bonnevillen suola-aavikolla EI sitten kannata tehdä donitseja katto alhaalla. Joka paikka täynnä niitä, suolarakeita, kohta kukkii Ponin pellit. Aavikon hullaannuttamana TMM päätyi irtisanomaan itsensä työnantajansa NOKIA Oyj:n palveluksesta. Nokka kohti itää ja uusia seikkailuja. Yöpymispaikaksi valikoitui Evanston, Salt Lake Cityn itäpuolella. Prairre Inn tarjosi hyvät tilat edulliseen hintaan sekä toimivan WLAN verkon.