Vierailu Alcatraziin oli todella vaikuttava. Alunperin saarelle rakennettiin linnoitus suojaamaan kultaryntäyksen myötä kiinnostavammaksi muuttunutta San Franciscon aluetta ja strategisen arvon laskettua 1900-luvun puolella laitoksesta tehtiin vankila. Kieltolain aikaansaama rikollisuuden kasvu vaati huipputason vankilan. Olot ovat olleet ankeat, niin kuin vankilassa pitääkin ja vierailuun kuuluva selostus kuulokkeilla teki kokemuksesta syvällisen. Entisten vankien, henkilökunnan ja saarella asuneien henkilökunnan perheenjäsenten kertomukset olivat mielenkiintoisia - varsinkin elokuvista tutut vankilakapina ja -pako. Ei ihme, että saarella käy vuosittain miljoona vierailijaa. Vaikka vankilasaari vaikuttaakin kaupungista katsottuna pieneltä, niin kaupunki taas on saaresta katsottuna yllättävän lähellä ja ja juhlimisen äänet kantautuivat selleihin saakka. Siinä on ollut hyvä miettiä kolttosiaan Al Caponen ja muiden roistojen.
Alcatrazin jälkeen ajoimme Cable careilla, eli kaapelivetoisilla raitiovaunuilla jyrkkiä mäkejä ylös-alas.
Iltasella sitten ajelimme BARTilla (eli metrolla) takaisin lentokentälle odottelemaan aamukuudelta lähtevää lentoamme Chicagoon ja sieltä Helsingin kautta Ouluun. TKM vetelee sikeitä ja TMM II säästelee unta lennolle.
Kohta kotona!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti