6.6.
Ajallisesti reissu alkaa olla puolessa välissä ja koti-ikävä iskee aina vaan tiheämmin.
San Angelo, Big Spring, Lamesa, Brownfield, Plains, Tatum, Roswell. Ruidoso.
Reittimme eteni ylänköä pitkin ja pysyttelimme reilussa kilometrissä lähes koko päivän. Pelloilta nousi lähes läpinäkemätöntä oranssia pölyä tuulen ja rattoreiden nostattamana. Muutamia länkkäreistä tuttuja risupallojakin vieri tien poikki ja ainakin yhteen osuttiinkin. Heppoista tavaraa – ei vaurioita. Kymmeniä metrejä pitkiä Zimmatic-kastelulaitteita ihmeteltiin myös. Toisesta päästä vesipisteeseen kiinnittynyt useita mertejä korkea putkirakennelma etenee omin voimin kastellen peltoa. Hienot on systeemit…
Big Springiin saapuminen oli aika aavemainen kun vastaantuleva ja risteävä liikenne oli täysin pysäyksissä. Meidän ajosuuntaan yksi kaista veti hissukseen ja matelimme kylän läpi. Liekö joku mielenilmaus vai hiljainen hetki. Tämä siis heti puolen päivän jälkeen.
 |
| Parasta Roswellissa: Visitor Center, josta neuvottiin muualle... |
Illaksi olimme varanneet jo valmiiksi motellin Roswellista, jossa oletimme viihtyvämme UFO-huumassa. Varsinainen UFO-museo oli kuitenkin pettymys ja muuten kaupungista ei löytynyt mielenkiinnon kohteita. Saimme Visitor Centeristä vinkin mennä läheiselle Ruidoson alueelle, jossa voi lasketella talvella. Ruoka paikaksi valitsimme Flying J Ranchin, jota mainostettiin saamassamme oppaassa. Vähän aikaa tallusteltuamme lännenkylän raittia kaikki ei näyttänytkään ihan samalta mihin olimme tottuneet. Joka puolella ei ollutkaan Budweiser-mainoksia ja koko paikka oli itse asiassa täysin kuiva. Ihmisetkin näytti jotenkin 80-lukuisilta… Päätettiin kuitenkin ottaa liput, joihin kuului asetaistelunäytös ja yhteissyönti pitkissä pöydissä suuressa ladossa. Rukoushetken jälkeen saimme kovia kokeneet osioidut peltilautaset, joille lätkäistiin papuja, lihaa, kanaa, omenahilloa ja jälkkäripiirakka – juomaksi jääteetä ja sitruunamehua. tunnelma oli rento ja ruoka hyvää. Vastapäätä istui 60-70-vuotias baptistikirkon työntekijä meksikolaisen tyttöystävänsä kanssa –vältimme poliittista ja uskonnollista debattia.
Yöpaikka etsittiin ajamalla ensin jonkun satunnaisen motellin pihaan lainaamaan langatonta nettiyhteyttä. halvin oli tällä kertaa TraveLodgen 54$ - sinne siis. Motellit on kyllä aivan samanlaisia kaikki, hinnat vain vaihtelee. Aamiaiseksi oli tarjolla pikakaurapuuroa. Harmi että nekin tuppaa olemaan valmiiksi maustettuja ja liian sokerisia.
Seuraavaksi suunnistamme kohti Grand Canyonia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti